Ihe 2024 lâi vuossâmuš ihe mittedemhistorjást, ko Eennâmpáálu lieggânem pajanij 1,5 ceehi rääji paajaabel. Maailm koskâliegâsvuođâ pajanem lâi 1,6 °C, ko tom verdid ovdârááhtuslii ááigán. Copernicus -šoŋŋâdâhpalvâlus mield moonnâm ihe lâi-uv puoh pakkâsumos ihe mittedemhistorjást maailmvijđosávt. Ive 2024 koskâliegâsvuotâ ubâ Eennâmpáálu alne lâi 15,1 °C. Syeinimáánu 22. peivi 2024 lâi mittedemhistorjá pakkâsumos peivi maailmvijđosávt. Liegâsvuođâ mittedemhistorjá uulât ihán 1850.
Tiäđuid moonnâm ive lieggânmist lii čokkim Copernicus-šoŋŋâdâhpalvâlus. Tiäđuh láá čuákkejum maaŋgâin käldein, ovdâmerkkân Ovtâstum staatâi komovuotâornijdume NASA:st já maailm áimutiettuu ornijdume WMO:st.
Ovdil moonnâm ive ihe 2023 lâi puoh pakkâsumos ihe mittedemhistorjást. Talle Eennâmpáálu koskâliegâsvuotâ lâi 1,48 °C aaleeb ko iivij 1850–1900 koskâárvu já 0,6 °C aaleeb ko iivij 1991–2020 koskâárvu. Ihe 2024 koskâliegâsvuotâ maailmvijđosávt lâi vala 0,12 °C aaleeb ko ive 2023 koskâliegâsvuotâ. Moonnâm love ihheed (iivij 2015−2024) lijjii mittedemhistorjá love lieggâsumos ihheed.
Pariisi šoŋŋâdâhsopâmuš 1,5 ceehi rääji
Ko mitteduvvoo šoŋŋâdâhnubástus já liegâsvuođâi pajanem, te viärdádâllâmárvun annojeh iivij 1850–1900 koskâáárvuh ađai ovdârááhtuslâš äigi. Pariisi šoŋŋâdâhsopâmušâst ive 2015 stuorrâ uási maailm enâmijn čonâdâttii maailm koskâliegâsvuođâ pajanem orostitmân čielgâsávt vuálá kyevti ciäkán, mielâstubbooht 1,5 ciäkán. Tääl koččâmuš ij kuittâg lah vala Pariisi rääji cuovkkânmist, tastko moonnâm ive ollâ koskâliegâsvuotân lii uásild vaiguttâm luándulâš šoŋŋâalmoon El Niño, mii lii pajedâm liegâsvuođâid. Ulmuu toimâm lâi kuittâg ain stuorrâ suijâ lihmiimân. Arvâlusâi mield 1,3 ceehi lieggânem šoodâi olmooškode toimâm tiet.
Šoŋŋâalmoon El Niño vaiguttâs lii tääl kiäppánâm. Lii vala vaigâd tiettiđ, maht maailm koskâliegâsvuotân kiävá ive 2025, mut lii arvâlum, ete šoŋŋâdâhluáštádâsah pajedeh koskâliegâsvuođâ pisovávt paijeel 1,5 cehhijn 2030-lovo aalgâst.
Šooŋâ robdâalmoneh lasaneh ain
Moonnâm ihe jo váhá čaaitij-uv, magarin maailm šadda, ko Eennâmpáálu koskâliegâsvuotâ paijaan. Šooŋâ robdâalmoneh lasanii, iŋádâhtuulah ruásádii sehe Maadâ- já Tave-Amerikist, já tulveh tovâttii ennuv eeđijd Espanjast. Hirmosstoormah lijjii tijmá Tave-Atlantist ohtsis ohtnubáloh, já šoŋŋâdâhnubástus tiet toh kievruu viehânáál. Kuhes pakkâ- já koškesvuotâpajeh šoddii pirrâ maailm.
Meiddei Suomâst cyevkkejuvvojii maaŋgah šooŋân lohtâseijee ulâttâsah. Ovdâmerkkân pakkâpeeivih lijjii ohtsis 71, mii lii eenâb ko kuássin ovdil mittedemhistorjást. Ovdebáš ulâttâs šoodâi ive 2002, kuás mitteduvvojii 65 pakkâpeivid. Šoŋŋâdâhmaalij mield Suomâ šoŋŋâdâh lieggân 1,5−2 keerdi jotelubbooht ko maailmist koskâmiärálávt. Tijmá Suomâst lâi jo kulmâ ceehi lieggâsub ko ovdârááhtuslii ääigi koskâmiärálávt.
Šoŋŋâduv lihmim orostittem váátá tom, ete maailm pesâččij jotelávt čiđđâneutraallâšvuotân ađai taggaar tilán, mast luáštádâsah šaddeh tuše ton verd ko čiđđânjiäluh pasteh njoommâđ taid. Koskâliegâsvuotâ puáhtá meid lyeštiškyettiđ, jis vala lasseen čiđđâ meddâlistoo áimukeerdist ovdâmerkkân meecij lasettem peht teikkâ teknologia iššijn.
Toimâsyergihovdâ já tutkâmušprofessor Hannele Korhonen Áimutiettuu lágádâsâst iätá Ylen, ete eidu tääl tile oro kuittâg viehâ hyennin. Liähtu 1,5 ceehi rääji paajaabel lii suullân tego ovdil lâi ennustum-uv. Meid EU Copernicus šoŋŋâdâhtiettei mield máhđulâšvuotâ pissoođ 1,5 ceehi rääji vyelni oro ain epituođânálásubbon kuhes äigikooskâ tááhust.
Korhonen tuubdâi-uv stuorrâ pettâšume, ko sun luuvâi uđđâ šoŋŋâdâhtiäđuid. ”Mij llep sárnum luuvijd iivijd, et návt kiävá. Tooimah iä tast huolâhánnáá merhâšitteht tohhum globaallii tääsist. Lii uáli jo sorolâš keččâđ uđđâsijd šooŋâ robdâalmonijn já tai tovâttum killáámušâin já hiävust. Lii hirmástuttee, mii puátteevuođâst lii vala puátimin”, muštâl Korhonen.
Tavveen eromâš liegâs ive 2024
Ihe 2024 lâi meid Suomâst lieggâsub ko táválávt. Ubâ eennâm koskâliegâsvuotâ lâi 4 °C, mii lii 1,1 ceehi eenâb ko iivij 1991−2020 koskâmiärálávt. Iäru lâi stuárráámus Tave-Laapist. Tobbeen liegâsvuotâ lâi 1,7 °C aaleeb ko iivij 1991−2020 koskâmiärálávt. Áimutiettuu lágádâs mield Tave-Laapi koskâliegâsvuotâ lâi spiekâstâhlávt olluv, já maaŋgâ mittedemsajattuvâst ive koskâárvu lâi sajattuv mittedemhistorjá alemus. Keessiv iäru koskâáárvun lâi vala eenâb, 2−3,5 ceehi, já skammâmáánust joba 3−4 ceehi. Säämist mittedui-uv moonnâm skammâmáánu alemus liegâsvuotâ ubâ Suomâst, ko Njellimist mittár čaaitij 12,6 °C skammâmáánu 8. peeivi.
Meid Suomâ maadâuásist ihe 2024 lâi spiekâstâhlávt liegâs.
Tuše uđđâivemáánu já cuáŋuimáánu lijjii kolmâsuboh ko táválávt ubâ Suomâst. Puoh eres máánuh lijjii lieggâsuboh ko táválávt. Áimutiettuu lágádâs mield ive 2024 arvemeeri lâi stuárráámus uásist Suomâst stuárráb ko táválávt. Suomâ viestâruásist oorvij joba härvinávt teikkâ spiekâstâhlávt ennuv. Ive 2024 stormâpeeivih lijjii Suomâst 42, ko koskâmiärálávt toh láá 29 ivveest. Skammâmáánu vuossâmuu peeivi mittedui vuossâmuu tove Suomâ mittedemhistorjást hirmosstormâpieggâ merâkuávluin, ko Rauma Kylmäpihlaja sajattuvvâst pieggâ posoi 33,5 meetterid sekuntist.
Käldeeh:
– Maailman keskilämpötilan nousu ylitti 1,5 astetta ensi kertaa mittaushistoriassa, ja se näkyi tulvina ja hirmumyrskyinä (yle.fi)
– Vuosi 2024 oli Suomessa poikkeuksellisen lämmin (yle.fi)
– Kuluva vuosi on mittaushistorian lämpimin (yle.fi)
– Kesä oli Euroopassa kaikkien aikojen lämpimin (yle.fi)
– Davvin lieggasut go goassige ovdal (yle.fi)
– Joulukuun ääripäät 9,2 ja −38,2 astetta – vuosi 2024 oli osassa maata jopa poikkeuksellisen lämmin (www.foreca.fi)
– Säävuosi 2024: Hirmumyrsky iski länsirannikolle – sää vaihteli sydäntalven yli 44 pakkasasteesta kesän hellepäiväennätykseen (www.foreca.fi)
– Syyskuu rikkoi sääennätyksiä: Monin paikoin ennätyksellisen lämmintä – hellepäiviä peräti kahdeksan (www.foreca.fi)
– Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa (www.ilmatieteenlaitos.fi)
Kove: Gerd Altmann (Pixabay)