28-ihásâš Juliana Loshiro lii ohtâ tain härvis yaakulijn Tave-Keniast, kiäh mättih sárnuđ yaakuntekielâ njyebžilávt. Unesco kielâi maailm atlas mield kielâ lii tuođâlávt uhkevuálásâš, já sárnooh láá tuše oovces. Ive 2010 Unesco kulluuttij, et yaakuntekielâ lii časkâm. Loshiro lii liijká meridâm rähtiđ puátteevuođâ jieijâs kielân já kulttuurân.
Kuri Kuri siijdâst Laikipia pirrâdâhkoddeest Loshiro máttát kuohtii ohhoost suullân 300 uápped, sehe puárásub ulmuid já párnáid. Oppâtijmeh láá eenâb ko tuše kielâ piäluštem: toh siäilutteh meiddei yaaku-kulttuur.
Loshiro oopâi yaakuntekielâ äijihstis, kii šoddâdij suu ton maŋa, ko suu vaanhimeh jaamijn. Loshiro lâi talle čiččâmihásâš. Jyehi peeivi äijih máttááttij sunjin love uđđâ säännid. Jis sun ij tiättám taid čuávuváá peeivi, te sun ráŋgášui. ”Motomin mun vájáldittim kulmâ sääni já karttim uáđđáđ puurâdhánnáá”, sun muštá.
Sänimeeci šoddâdmin
Muorrii Mukogodo mecci, mii lii ohtâ Nuorttâ-Afrik stuárráámuin, lii yaaku-aalmug ärbivuáválâš päikkikuávlu. Algâaalgâst yaaku-ulmuuh lijjii miäcásteijeeh já norreeh, kiäh kevttii 300 neljihâškilomeetter stuárusii meeci miäcástmân, rituaalij olášutmân sehe šadoi já mieđâ nurâmân. Maŋeláá yaaku-almug assimilistui maasai-eenâblohon.
Taan ääigi Mukogodo-meeci haaldâš yaaku-siärvádâh ige Kenia meccipalvâlus (Kenya Forest Service, KFS), mii mudoi haaldâš stuárráámuu uási Kenia meccikuávluin. Mukogodo-meeci tááhust taat lii lamaš miänástus: luánduellei já muorâi mereh sehe maaŋgâhámásâšvuotâ láá puáránâm, já nuuvt lii meid kulgâmvijđoduv kapasiteet, muštâl KFS.
Loshiro osko, et kielâ siäilutmáin sun tuurvâst meid tiäđuid meeci šadoin já ellein. Taah tiäđuh vuod adeleh puáttee yaakuláid máhđulâšvuođâ suojâliđ meeci. ”Mij máttááttep párnáidân já sirdep jieččân ärbivuáválii máátu uđđâ suhâpuolváid”, sun iätá.
Jyehi oho Loshiro tuálvu uáppeidis miäcán ištâdiđ algâalgâlijd muorâid, ovdâmerkkân ooliivmuorâid teikkâ setrimuorâid. Taan räi sij láá ištâdâm 10 000 šaddod já kalvâm 50 000 siemâpállud. Tastoo sij kiddejeh muoráid nommâlaapuid, main láá säänih yaakuntekielân já eŋgâlâskielân. Loshiro koččo taam sänimeccin. ”Ko muorah šaddeh, te šadda kielâ-uv”, sun muštâl.
Tuoivâ kielâ siäilutmist
1900-lovo nubástusah tovâttii tom, ete yaakuntekielâ masa jo lappui ollásávt. Yaakuliih ellii maasailijguin siämmáin kuávluin, já kuáđutteijee-aalmugin maasailiih kiävhášii yaakulâid, kiäin iä lamaš šivetteh. Ko yaakunieidah najâškuottii naaburkuáđutteijeiguin, te vaanhimeh ožžuu šivettijd myersseelonomin. Talle yaaku-eejih algii-uv väättiđ šivettijd miäđušijnkoođij saajeest, mii ovdil lâi lamaš ärbivyehi yaaku-kulttuurist. Nuuvt yaakuliih assimilistojii kuuloold maasailáid já luoppii jieijâs kielâst-uv.
Keniast láá suullân 45 etnisii siärvádâhhâd, moh sárnuh 70 kiellâd. Kenyatta ollâopâttuv kielâtiettee Kenneth Ngure arvâl, ete joba čiččâm kiellâd láppojii 1900-lovvoost. Sun illá osko, ete yaakuntekielâ ličij máhđulâš iäláskittiđ, mut majemui iivij yaakuláid lii šoddâm uđđâ čiävláávuođâ tobdo jieijâs identiteetist.
Yaakuntekielâ máttáátteijee Manasseh Rux Ole Matunge vist osko, ete ”uđđâ lihâstâsâst”, mon njunošist lii Loshiro, lii máhđulâsvuotâ iäláskittiđ yaakuntekielâ. Matunge jieš lii vuorkkim tiäđuid yaakuntekielâst, máttááttâm kielâ já porgâm kielâ siäiluttem oovdân kulmâlov ihheed.
Kielâ máttááttem lasseen Loshirost láá pargo vyelni eres-uv vyevih siäiluttiđ yaakuntekielâ. Sun lii rähtimin nettisiijđo já heiviittâs, moh išedeh kielâ oppâmist. Ton lasseen sun lii rähtimin vyeliškoovlâ máttááttâsvuávám sehe jienâpaddiimij arkkâduv yaakuntekielâ saanij, eđâlduvâi já mainâsij várás. Loshiro ulmen lii väldiđ suullân 40 uápped kielâohjelmsis jyehi ive. Viiđâ ive maŋa uáppeeh mättih yaakuntekielâ njyebžilávt, sun tuáivu. ”Muu ulmen lii, et yaakuntekielâ sárnoo, já et muu párnááh tobdeh kielâ lasseen meiddei jieijâs kulttuur.”
Käldeeh:
– Growing a ‘word forest’: the Kenyan teacher trying to save her language from extinction (www.theguardian.com)
Kove: Beate (Pixabay)